Lajit

Tältä sivulta löydät tietoa eri ratsastuslajeista.

Tekstit ovat Suomen ratsastajainliiton sivuilta

Esteratsastus

Esteratsastus on kilpailumuoto, jossa ratsukon eli hevosen ja ratsastajan tehtävänä on ylittää kilpailuradalle asetetut esteet virhepisteittä annetun ajan puitteissa.

Kilpailumuotona esteratsastus on Jorvikissa suosituin ratsastuksen lajeista. Siinä ratsukon yhteistyö punnitaan vaihtelevissa olosuhteissa radalla. Sen tehtävänä on ylittää kilpailuradalle asetetut esteet virhepisteittä tehtävään asetetussa ajassa, ja radalla testataan ratsastajan taitoa ja hevosen hyppykykyä, tottelevaisuutta, ketteryyttä ja nopeutta. Tulos määräytyy selkeästi virhepisteiden ja ajan perusteella.

Esterata voidaan rakentaa joko sisähalliin tai ulos hiekka- tai nurmikentälle. Rataan kuuluu kilpailuluokan vaikeusasteen mukaan 8-20 estettä, joista osa voi olla sarjaesteitä. Sarjaeste muodostuu kahdesta tai useammasta yksittäisesteestä, joiden välissä hevonen ottaa vain yhden tai kaksi laukka-askelta. Esteet on rakennettu siten, että ainakin niiden ylin osa on putoava. Ratojen suunnittelusta vastaa kilpailun ratamestari.

Estekorkeus vaihtelee kilpailuluokittain 60-160 cm:n välillä. Kilpailuharjoituksissa järjestetään myös puomiluokkia, ja erikoisluokissa esteet voivat olla korkeampiakin. Esteissä voi olla myös pituutta, kuitenkin enintään 2 m, paitsi vesiesteellä, joka saa olla 450 cm pitkä vaikean tason kilpailuissa.

Virhepisteitä kertyy:

Esteen pudottamisesta neljä virhepistettä.
Hevosen kieltäytyessä hyppäämästä estettä seuraa neljä virhepistettä ensimmäisellä kerralla, toisella kerralla ratsukon suoritus hylätään.
Radalle määritetyn enimmäisajan ylityksestä tulee perusradalla yksi virhepiste jokaisesta alkavasta neljästä sekunnista ja uusinnassa yksi virhepiste jokaiselta alkaneelta sekunnilta.

Kouluratsastus

Kouluratsastus on kaiken ratsastuksen perusta. Hevonen liikkuu notkeasti, joustavasti ja jäntevästi ratsastajan ohjatessa sitä pehmein, huomaamattomin avuin. Parhaimmillaan ratsukon eli hevosen ja ratsastajan välinen yhteistyö on niin saumatonta, että hevonen näyttää suorittavan liikkeet vain ajatuksen voimalla.

Kilpailuissa tuomarit arvostelevat mm. hevosen liikkeitä, suorituksen täsmällisyyttä ja ratsastajan apujen käyttöä pistein 0-10. Tulos muodostuu suorituskokonaisuuksien yhteenlasketuista pisteistä. Kilpailurata on tasainen hiekka- tai nurmikenttä, kooltaan 20 x 40 metriä tai 20 x 60 metriä. Kilpailuohjelmia on helpoista luokista grand prix -tasolle.

Perinteisten ohjelmien lisäksi ratsastetaan vapaaohjelmia musiikin tahdissa (kür) eri vaikeustasoilla. Ratsastaja suunnittelee itse ohjelmansa ja valitsee siihen musiikin, myös musiikin sopivuus sekä hevosen liikkeisiin että koreografiaan arvostellaan.

Kenttäratsastus

Kenttäratsastuksesta käytetään usein nimitystä ratsastuksen kuninkuuslaji. Kolmivaiheinen kilpailu vaatii hevoselta ja ratsastajalta luottavaista yhteistyötä, nopeutta ja kestävyyttä.

Kaikki kolme osakoetta - kouluratsastuskoe, maastokoe ja esteratsastuskoe - ratsastetaan samalla hevosella. Kokeiden keskinäinen painoarvo on sellainen, että maastokoe on selkeästi vaativampi kuin kaksi muuta koetta yhteensä.

Koulukokeessa tuomarit arvostelevat ratsukon suoritusta samalla tavalla kuin kouluratsastuskilpailuissa. Saadut kokonaispisteet muunnetaan miinuspisteiksi ja vähiten miinuspisteitä saanut ratsukko johtaa kilpailua ennen seuraavaa osakoetta.

Rataesteratsastuskoe suoritetaan esteradalla, johon kuuluu 10-15 estettä, jotka on rakennettu putoavista puomeista, lankuista ja muurilaatikoista. Saadut virhepisteet lisätään koulukokeen tulokseen.

Maastokoe on kenttäkilpailun sielu. Siinä punnitaan ratsukon kyky ylittää nopeasti kiinteitä maastoesteitä sekä pitkässä kilpailuissa myös hevosen kestävyyttä ja palautumista. Maastoesterataan saattaa kuulua jopa yli 30 ripeässä laukassa hypättävää kiinteää estettä. Hevoset hyppäävät yli tukkien ja ojien, pudottautuvat ja kiipeävät penkereitä, hyppäävät veteen, vedessä ja vedestä pois.

Pitkässä kilpailussa maastoesterata on matkaltaan selvästi lyhyen kilpailun rataa pidempi. Pitkä kilpailu ratsastetaan kolmena päivänä: koulukoe ensimmäisenä, täysimittainen maastokoe toisena ja estekoe viimeisenä päivänä. Hevosen ja ratsastajan kunto ja maastokokeesta palautuminen joutuvat koetukselle.

Lyhyessä kilpailussa rataestekoe voi olla joko ennen maastokoetta tai sen jälkeen, mutta pitkässä kilpailussa rataestekoe on aina viimeinen osakoe. Näin siis pitkä kilpailu mittaa myös selkeästi enemmän hevosen palautumista maastokokeesta.

Lyhyt kilpailu ratsastetaan yhtenä tai kahtena päivänä. Lyhyen kilpailun tavoite on kehittää hevosia ja ratsastajia kenttäratsastuksen kolmessa lajissa. Vaatimustasoltaan lyhyt on vastaava kuin pitkä kilpailu, mutta maastokokeessa matka on lyhyempi ja hyppyjä hieman vähemmän ja tarkoituksena ei ole asettaa kovalle koetukselle hevosen fyysistä voimaa tai kestävyyttä, vaan kehittää sen teknistä taitoa, rohkeutta ja hyppykykyä.

Kenttäkilpailussa eläinlääkäri tarkastaa hevoset ajoittain ja nämä tarkastukset ovat tärkeä osa kilpailua. Suoritukseen pääsee vain hyvinvoivalla hevosella.

Kenttäratsastuskilpailun kokonaistulos muodostuu koulukokeessa saavutetuista pisteistä, kestävyys/maastokokeen virhepisteistä ja estekokeen virhepisteistä. Voittaja on ratsukko, jonka kolmessa osakokeessa saama yhteenlaskettu miinuspistemäärä on pienin.